Väitteet EU:n puolesta
1. Olemme eurooppalaisia, miksi siis emme ole mukana yhteistyössä?
Maailma on yhdistynyt tiedonvälityksen ja internetin myötä, yhteydenpitö sähköisesti koko kaikkiin maailman maihin on helppoa, maantieteellisesti olemme skandinaviaa ja pohjois-eurooppaa ja olemme olleet yhteistyössä muiden maiden kanssa jo ennen Euroopan unionia.
2. Suomi olisi EU:n ulkopuolella jäänyt takapajulaksi, suomalaiset eivät olisi voineet jäädä tekemään virsuja toisilleen.
Monet muut maat Euroopan maat kuten esimerkiksi Sveitsi ja Norja
ovat EU:n ulkopuolella pärjäten kuitenkin hyvin.
Suomi voisi käydä kauppaa muiden EU maiden kanssa olematta EU:n jäsen sekä tietenkin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, kuten esimerkiksi Englannin, Yhdysvaltain, Kanadan jne… kanssa.
3. Ei täällä kukaan yksin pärjää.
Suomi ei ollut yksin ennen EU-jäsenyyttään, vaan oli vientiä harjoittava teollisuusmaa, esimerkkeinä telakkateollisuus, autoteollisuus, eletroniikkateollisuus ja muu korkean teknologian tuotannollinen teollisuus.
4. Kauppa paranee ja sen myötä tulee lisää töitä.
Suomen talouden kehitys on ollut EU:n heikointa ja viimeisen
18 vuoden aikana on talouden kasvu ollut jatkuvassa taantumassa.
5. Saamme edullista työvoimaa ja uutta osaamista ulkomaisilta työntekijöiltä.
Tästä ei ole ollut mitään merkkejä, päinvastoin maahamme on tulvinut kouluttamattomia henkilöitä, jotka ovat kuormittaneet yhteiskuntaamme monin eri tavoin. Omasta kansastamme on tullut halpatyövoimaa tai työttömiä työvoimantarpeen vähetessä automaation johdosta.
6. EU antaa meille työskentelymahdollisuudet EU-maissa, työvoiman vapaan liikkuvuuden sekä joustavan opiskelijavaihdon.
Ennen EU-jäsenyyttä oli suomalaisilla mahdollisuus liikkua vapaasti kunhan mukana oli Suomen passi, työvoiman vapaa liikkuvuus on tuonut kotimaahamme halpatyövoimaa, joka on laskenut palkkatasoa. Aikaisemminkin oli suomalaisen mahdollista työskennellä ulkomailla, tähän vain tarvittiin työlupa, samaten opiskelijavaihto oli aikaisemminkin mahdollista hakemalla asianmukainen lupa.
7. Venäjän uhka voidaan torjua olemalla vahvan EU:n jäsenenä.
Kylmän sodan aikana, jolloin Suomen naapurina oli Neuvostoliitto, pärjäsimme liittoutumattomana ja puolueettomana maana hyvin ja säilytimme rauhanomaiset suhteet niin itään kuin länteenkin. Tämän lisäksi Suomella oli tuolloin puolueettoman maan maine ja isännöimmekin useita kansainvälisiä kokouksia ja valtionpäämiesten tapaamisia.
Puolustuksellista vahvaa EU:ta ei ole koskaan ollut, vaan sen puolustus on perustunut Naton ja Yhdysvaltain puolustukseen, joiden tuki on nyt katoamassa.
Väitteet EU:ta vastaan
1. EU:ssa meillä ei ole todellista päätäntävaltaa
EU lait menevät kansallisen lainsäädännön yli ja EU:n lainsäädäntö toimii enemmistön päätöksellä. Olemme sopimuksilla EU:n kanssa sitoutuneet yhteiseen ulko- ja puolustuspolitiikkaan, sekä tulli ja kauppapolitiikkaan, esimerkiksi kaikki Suomen saamat tullimaksut menevät suoraan EU:n tullivirastolle.
2. Maataloutemme on joutunut pahoihin vaikeuksiin EU:n säätelyn johdosta.
EU:n maatalouspolitiikassa on Suomi menettänyt omavaraisuutensa maataloustuotteiden osalta, huomioiden maamme pohjoisen sijainnin EU:n reuna-alueena on tämä riskitekijä kriisi- tai sotatilassa. Maataloutemme taantuu ja kokonaistuotantomäärät laskevat vuosi toisensa jälkeen.
3. Jos Suomi olisi jäänyt rahaliiton ulkopulelle olisi Suomen markka olisi yhä käytössä ja meillä olisi mahdollisuus devalvaatiolla säädellä rahamarkkinoitamme. Rahaliitto on osa EU:ta, mutta kaikki EU-valtiot eivät ole siihen liittyneet.
Koska olemme menettäneet mahdollisuuden devalvaatioon, on kilpailukykymme heikentynyt ja sitä joudutaan nostamaan esimerkiksi laskemalla palkkoja sekä muita tuotantokustannuksia, jolloin puolestaan tuotteiden laatu laskee ja seurauksena heikkolaatuinen halpatuotanto.
4. EU:ssa Suomi on integroitunut EU-talouteen maksamaan yhteisvelkoja, tukipaketteja EU-jäsenmaksuja sekä toimimaan perustaloudessa nettomaksajana.
Tämä on seurausta siitä, että meillä ei ole todellista päätäntävaltaa tukipaketeista, yhteisveloista eikä talouden linjauksista.
Olemme olleet EU:n nettomaksaja koko jäsenyytemme ajan, myös viimeisen 18 vuoden ajan, eli taloutemme taantuman ajan.
5. Rajojen avautuminen mahdollisti kontrolloimattoman maahantulon Suomeen, tämä aiheuttaa meille kuluja.
Sosiaaliturvamme piirissä on jopa laittomasti maassa oleskelevia, joita valtiomme opastaa sosiaaliturvamme käytössä.
6. Ilman EU-jäsenyyttä olisi Suomen lainsäädäntö omissa käsissä, eivätkä unionin säätämät asetukset ja direktiivit vaikuttaisi suoraan maamme lainsäädäntöön.
Näin oli aikana ennen EU:ta jolloin Suomi oli kukoistava hyvinvointivaltio, joka huolehti kansalaisistaan. Tuolloin Suomea nimitettiin Pohjolan Japaniksi, jolla viitattiin korkean teknologian maahan ja yhteiskuntaan.
7. Konsensus eri jäsenmaiden kesken on toiveajattelua.
Jo Amsterdamin sopimuksen teossa Ranska ja Saksa joutuivat riitaan kun Saksa halusi päätäntävallan yli Ranskan, samaten Nizzan sopimus, joka piti olla EU:n perustuslakia vastaava sopimus aiheutti vakavia riitoja ja tästä johtuen EU:n perustuslakia vastaava sopimus tehtiin pienissä osissa seuraavissa sopimuksissa, kuin huomaamatta.
Nyt saamme lukea jatkuvasti EU:n sisäisistä ristiriidoista, esimerkiksi Puola, Slovakia ja Unkari ovat maininneet mahdollisen EU-eronsa.
8. EU on taloudellisesti heikko.
EU:ta rahoitetaan Euroopan keskuspankin luomalla fiat-rahalla, jolle ei ole ns. “vastapainoa” eli se on käytännössä tyhjästä luotua rahaa.
9. EU:n yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan vuoksi Suomi joutuu maksamaan vieraista sodista ja olemaan niissä sodan osapuolena.
EU:n yhteisen puolustuspolitiikan seurauksena Suomi joutuu osallistumaan vieraiden sotien rahoittamiseen voimatta ottaa kantaa konfliktien kulkuun tai ratkaisemiseen. Samaten EU:n keskusjohdon määrittelemä puolustuspolitiikka voi tehdä Suomesta kriisialueen tai sota-alueen ilman, että voimme asiaan mitenkään vaikuttaa.
Mihail Gorbatsov sanoi: “EU on vain vanha Neuvostoliitto länsimaisesti puettuna”. Näin siis sanoi Neuvostoliiton lopettanut valtionjohtaja, joka tunsi neuvostoliiton läpikotaisin.
Suomen EU-jäsenyyden perusteeksi ei 1990-luvun alussa julkisuudessa kerrottu ulkopoliittisia syitä, mutta entinen pääministeri Harri Holkeri (pääministerinä 1987–1991) totesi myöhemmin, että unionin jäsenyyden yhtenä keskeisenä motiivina halu liittyä myös poliittisesti Länsi-Euroopan maihin. Eli halu luopua aktiivisesta puoluettomuuspolitiikasta, joka oli toiminut jopa kylmän sodan aikana Neuvostoliiton naapurimaana.
Myöhemmin, ennen Neuvoa antavaa EU-kansanäänestystä, meille kerrottiin, että EU:n itälaajennuksessa vuonna 2006 olisimme joka tapauksessa liittynneet Euroopan unioniin, joten hyvä olla valmiina. Tästä sai sellaisen vaikutelman, että meidät liitetään Euroopan unioniin joka tapauksessa.
Peter Kreisler